lauantai 2. joulukuuta 2017

Siisteintä elämässä on tehdä sitä, mistä tykkää. Pari sanaa työstä ja naisesta blogin takana.

Lukiossa opiskelin neljää vierasta kieltä, ahmin uskontoa ja historiaa, kirjoitin ja luin. Unelmani oli olla filosofian maisteri, suomen kielen opettaja, kirjoittaja. Pääsin yliopistoon vain tukehtuakseni tunteeseen, ettei tämä tie ole minua varten. Tuo tie erkanikin kovin nopeasti ja muuttui vuosien mittaisiksi poluiksi ulkomaille ja kotimaahan. Elämään, näkemään, kokeilemaan, oppimaan itsestä, perustamaan perheen ja ennen kaikkea ymmärtämään, että väkisin ei tarvitse (eikä pidä) haluta olla mitään.

En koskaan ollut ajatellut, että elämäni olisi nimenomaan tekniikassa. Numeroissa, lainalaisuuksissa, tiedon soveltamisessa ja numeerisissa rajoissa. Ne minä kuitenkin hallitsin, niitä mieleni punoi ja ymmärsi. Koska minussa on kuitenkin hitunen boheemia käsillä tekijää, epäröin, kunnes viitisen vuotta sitten löysin nämä kaksi puolta yhdistävän tutkinnon. Vajaassa kolmessa vuodessa, kovin intensiivisen opiskelutahdin, lukuisten esseenhajuisten öiden ja väsyneiden itkunpuuskien jälkeen minusta tuli insinööri, joka taitaa materiaalitekniikasta erityisesti tekstiili- ja vaatetustekniikan. Piirtää kaavoja, vääntää fysiikkaa, laskee todennäköisyyksiä ja ompelee protoja. Nainen, jolle polyesteri on materiaalin lisäksi etyleeniglykolia ja dimetyylitereftelaattia.


 

Helmikuun alusta lähtien olen uppoutunut huonekalutehtaan toiminnanohjausjärjestelmiin, teknisiin piirustuksiin ja levyrakenteiden maailmaan aina ruuvitasolle saakka. Selvittänyt materiaaleja, laskenut pintakäsittelyaineiden menekkejä, koodannut koneohjelmia, rakentanut käskyjä ja tuoterakenteita huonekalujen taakse. Oppinut tekemään eron uppo-, kupu- ja kupu-uppokantaisen ruuvin välille (ja valitsemaan niistä oikein). Ollut osa laaja-alaista, huikeaa projektitiimiä, tekstiilinainen puusepänteollisuudessa.

Eilen sain tietää, että työsuhteeni toiminnanohjausjärjestelmien parissa jatkuu taas pitkälle tulevaan vuoteen. Kykenin ajattelemaan vain, että siisteintä elämässä on tehdä sitä, mistä tykkää. 

Ja sanoin minä "kiitos".


(Älä tyydy vähempään kuin ansaitset. ❤ )

-S

 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti